[ivcs]
Type: article
Parent page: Lainsäädäntö ja kirjallisuus -osio
[/ivcs]

Tekijänoikeuksista puhutaan monissa yhteyksissä, mutta tiesitkö, millaisia tekijänoikeuksia liittyy kirjallisuuteen? Jos et vielä tiennyt, suosittelemme lukemaan tähän artikkeliin kootun selvityksen kirjallisuuteen liittyvistä tekijänoikeuksista. Artikkeli auttaa sinua varmistamaan, ettet tule tahallisesti tai tahattomasti rikkoneeksi tai loukanneeksi näitä oikeuksia.

Millaiset tekijänoikeudet suojaavat kirjallisuutta?

Kun kirjailija luo kirjallisen teoksen, syntyy hänelle automaattisesti teosta koskevat tekijänoikeudet. Nämä oikeudet ovat voimassa teoksen luomishetkestä lähtien, kunhan vain teosta voidaan pitää riittävän omaperäisenä ja itsenäisenä, mikä taas on vaatimus teoskynnyksen ylittämiselle. On huomioitavaa, että kirjallisuuden osalta sekä kirjailija että kääntäjä saavat teokseen tekijänoikeudet. Kirjallisuuden osalta tekijänoikeudet eivät siis koske pelkästään kirjailijoita, vaan myös kääntäjien työpanos katsotaan niin arvokkaaksi, että sitäkin suojaavat tekijänoikeudet. Jos tutustuu lähemmin kääntäjän työhön, huomaa pian, että tämä on varsin oikeutettua, sillä monet tekstit eivät toimi kohdekielessä suoraan käännettynä, vaan kääntäjä joutuu muokkaamaan tekstiä kohdekieleen sopivaksi, alkuperäistekstiä kunnioittaen.

Kirjallisuudessa tekijänoikeudet on tarkoitettu suojaamaan siinä esiintyviä omaperäisiä ilmaisumuotoja. Onkin otettava huomioon, että tekijänoikeudet eivät kata kirjallisuuden juonta, ideaa, tietosisältöä taikka teoriaa, joka sisältyy teokseen. Teorioita, juonia, ideoita sekä tietosisältöjä saa siis vapaasti käyttää myös tulevissa projekteissa. Kirjallisuuden tekijänoikeudet suojaavat teosta kirjailijan taikka kääntäjän koko eliniän ajan sekä vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden jälkeen. Tavallisesti tekijänoikeudet siirtyvät kääntäjän tai kirjailijan jälkeen heidän perillisilleen.

Milloin tarvitset luvan kirjallisuuden käyttämiseen?

Tekijänoikeuksien perusperiaate on, että oikeus teoksen käyttämiseen liittyvästä päätöksenteosta kuuluu tekijälle. Yleisesti ottaen, jos kirjallisuutta aiotaan käyttää jossakin tilanteessa, tulee tähän pyytää lupa. Jos siis esimerkiksi esität runon julkisesti, tarvitset tähän luvan. Saat kuitenkin siteerata teosta asiallisesti pyytämättä lupaa. Tällainen siteeraaminen on mahdollista esimerkiksi yksityistilaisuuksissa, kuten vaikkapa häissä tai muissa perhejuhlissa.

Asiallista siteeraamista voidaan käyttää myös erilaisissa ilmaisissa tilaisuuksissa, opetuksessa taikka jumalanpalveluksessa. Suoja-ajan jälkeen tekijänoikeudet raukeavat, eikä tällaisten teosten esittämiseen tarvita enää erillistä lupaa.

Asiallisessa siteeraamisessa on tiettyjä sääntöjä, joita tulee noudattaa, jotta siteeraaminen olisi asiallista. Erityisen tärkeää on erottaa suorat lainaukset omasta tekstistä riittävän selkeällä tavalla sekä huolehtia siitä, että sitaatti on hyvien tapojen mukainen. Näihin periaatteisiin on hyvä tutustua huolellisesti ennen kuin siteeraa toisen tekstiä omassaan.